Son moro!
Ny oonni kokonaisen pystyvammasen viikon tehnynnä töitä ja voin kertua, hiki irtos. Maanantaina oli kaheksan tunnin vesorupiama, siinä viuhus asjaa semmosen vikkelään, ettei kissa kerenny tämmöi vanha piaru sannoo.
Tiistakina tulivat piltit takas koulunpenkkiin. Malttoot hyö nui rapiat viis minuuttia ja puolet olla kunnolleen, sittennii läks taas mopo käsistä ellei suarastaan nii mäjelle. Nii. Aattelinpa ihteksein et vartokaas vaa, ku Eikka lyö uuvet pinkiponkit konneeseen, ni nukahatte.
Vuan ei ollu Eikalla pinkiponkilaitetta, nii minkäällaista, sokkihoitoo Eikalle, tuolle tikitekniikan virtuoosille ellei vallan aallonharjalla kulkijalle. Ei oo Eikalle vierasta ilmiöt eikä ohjaukset ja mentoroinnit. Vuan minkäs tiet ku Pirkko- Kyllikki kiljuu henkensä häräs, ko Martti- Uolevi ottaappi luvatta juutuuppiviteoo pulpetin alta sillä samsunkilla, tsuumaillen sinne alaviistoon. Että siinäkö sanotaan, että nono, tarkennahan ies kuvvoo, tai minkä sie aijot laitella niitä avviiseja. Tehhäänkö pauerpointti vai ekselli...
Sitte ku otat sen samsunkin siltä juukelilta poies, ni oot vaikkas mikä pelsepuupi ja tiktaattori ja ties mikä keisari. Nii, ko et anna totteuttaa ihtiään. Semmoottiis ilmiöit meil.
Nii. Eikal o uus tyätila. Ei oo ies liitutauluu. Eikka ootteloo sinne joulun korville, jos sais vläppitaulun. Hakkoo ihte taigerista vissii, ko ei o tiimariakaa ennää. Onnii kymmenel karvakorval kolme samsunkia, joist kaks tippuup verkost tuon tuosta. Ilmiöi siinä sitte. Nii.
No kolleekaal o viissattoo oppilast, kirjat o noin ja suunnillee saralviirelkymmenel, joist puolet ei ossoo suomia. Luakas o yks kone, kaikil. Amen.
Kyä o Eikka onnellinen sittenki, nii.
Ja aloittaapi pystyvammasen viikonlopun, torjantaita vuan :D
