Suuri ihme on mahtua yheksän karvakorvan kanssa entiseen kansliaan. Siä ollaa ko sartiinit purkissa.
Hiki haisoo mut henki o korkia. Nii.i.
Minkäs teet ku oppilaita tursuaapi ovista ja ikkunoista. Onneks ei sentäs tuulikaappiin o jouvuttu viä.
Sitä ootellessa.
Piäniä ihmeit o se, kon kukkaan ei o viä kerent kettää lyyä. Ehtivätten kyä.
Nii, se henki. Son vissii joku pahasellane välillä.
Riivaapi vallan oppilaita. Ne kähisöö ja riahaavat. Makaavatten piltit päät pulpetilla.
Ei jaksa, kuulemma.
Herra mun varjele ja piaksut päälle. Koulua o tahkottu kohta valtavat pual kuukautta, Viä ois muutama hetki kulettavaa. Ja ny jo väsy iski.
Juu-u. Ku ramaseepi. Ei viitti. Eikä pysty.
Uuvuttaa.
Jatkuva ajattelu. Se uuvuttaapi.
Taivahan vallat ja varren kanssa!
Sanos Eikka ja ottaa ettonet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti