Ilon ja onnen päivä

Mää oon nii onnelline nykyää!

Joko o Eikalla lääkitys kohillaan tai kevät alkaa tuottaa tulosta.

Eikka o ehtiny olla läsnä. Ihan koko ajan ja täysillä.
Yhtään ei oo karva noussu käsis ja silmäkkää ei oo pahemmi pullistunee päästä irti.
Ohtasuoni ei oo jykyttäny ko naapurin isännän rapantin raktori.

Eikka o kerenny taas erikoispetakookeilee.
Son kattonu silmiin, ollu semmoi sympaattine ja empaattine.
Pinkiponkimusiikkia sei oo soitellu, mut luantotokumentin se näytti.
Enkä ny tarkoota mittään semmosta Holmesinjormaa.

Poijaat kyseli, et onk tää Suamest, ku oli karhuu ja ilvestä ja susia.
Tytöt tuumas et kattokaa ny, ihan ku te poijaat.
Tappeloot reviiristä ja tyttöin huamiost.
Purevat toisiaa persiistä.

Eikka kehräs. Ja oli ilone.

Sitte se tarjoili suklaamunia silmäterilleen.
Olivatten onnellisii.

Voi luajan pyssyt ko mää tykkään pääsiäisest.
Ja lomast.

Kohti vappua.
Ja kesälomaa.

Munarikasta pääsiäistä T Eikka

Piäni ja hento ote

Eikka o murheissaa.
Ei oo lapsukaisil taaskaa hyvä olla.
Yks murehtii, ku syrän o särkyny. Rakkauvesta.
Toine o onneto, ku ei tullu kokkeest kymmenepual.
Kolmannel o pää kipiä.
Ja neljännel sialu.

Siit neljännest Eikka o enite hualissaa.
Sil o joteski sialu rikki.
Iha vinksallaa.
Eikä Eikka tiä minkää.

Se leikkelee ihtiään.
Hakkaa pulpetin kantta sormillee.
Jos menis sormi rikki.
Eikä syrän.
Son juureton ja ahistunu.

Näit piänii o Eikka kohannu matkallaan usseita.
Joil syrän märkänee.
Olo on ku sateen piäksämäl lehmän paskal.
Ei o häävii, ei.

Eikan ei auta ku kannatel henkisest.
Pitää kärest ja aatel vaa et mää oon täsä, iha sua varte.
Mut minkäs teet, ku ovvaa yks Eikka.
Parempi seki ku ei minkää.
Eikka tuntee olons nii tyhjäks.
Onneks o lauvvantai.

Jos voittas lotossa...

Eikka o miettiny, et jos voittaski lotos, ni meniskö enää töihi?
Ootkos ite miettiny?
Jos voittasit lotossa vaiks viismiljoonaeuroo, ni viittiskö mennä?
Jäisikkö kotia, kääntäsit kylkee ja sanosit et ei viitti.

Niiko siin mainokses sanottii, et emmää näitä hommia lopettais...
Aijaa, vai nii...

Eikka miettii ja funteeraa päälle...tarkkaan ja harkitusti.

Jos haistatellaan päällensä kaike maailman elimillä, ni viittiskö mennä?
Jos heitellään tualilla tai oppikirjoilla, tährätää vallan päätä kohti, ni meniskö?
Jos koetellan käyttää opettajaa maalitauluna kotsan leipäveihtellä tai saksilla, ni jäiskö mialuummin kotio sittenki?

Nostais jallaat sohvapöyrälle, kattelis jottai hömppää telsusta ja pitäs kalsaripäivän. Iha iteksee.

Jos ruakalas olis tarjolla kluteenittomalle pannaani, ko muut saa laskiaispulla, ni menisitkö?
Jos liikuntasali ois varattu ja pitäs opettaa pihal räntäsatteessa, ni viittiskö?
Jos olis homekoulu ja sais kauhian ihottuman joka päivä, ni jäisitkö sittenki?

Tilais viiren tähren ravintolas kotiinkuljetuksel kaik herkut ja viinit päälle. Iha itellee.

Jos rakkaat karvakorvat vinkuis, ettei huvita, ni menisitkö?
Jos ne valittais, et taas pittääpi opiskella, ni viittiskö?
Jos ne ehrottais, et tee taas Eikka sirkustemppui, ni jäisitkös sittenki.

Ostais pitkäripaasesta laatikon samppakaljaa ja jois. Iha iteksee.

Jospa lähtis koettamaan onneaan taas kerran. Kipasis kipsalle rivin laittoon.
Iha iteksee.