Joko o Eikalla lääkitys kohillaan tai kevät alkaa tuottaa tulosta.
Eikka o ehtiny olla läsnä. Ihan koko ajan ja täysillä.
Yhtään ei oo karva noussu käsis ja silmäkkää ei oo pahemmi pullistunee päästä irti.
Ohtasuoni ei oo jykyttäny ko naapurin isännän rapantin raktori.
Eikka o kerenny taas erikoispetakookeilee.
Son kattonu silmiin, ollu semmoi sympaattine ja empaattine.
Pinkiponkimusiikkia sei oo soitellu, mut luantotokumentin se näytti.
Enkä ny tarkoota mittään semmosta Holmesinjormaa.
Poijaat kyseli, et onk tää Suamest, ku oli karhuu ja ilvestä ja susia.
Tytöt tuumas et kattokaa ny, ihan ku te poijaat.
Tappeloot reviiristä ja tyttöin huamiost.
Purevat toisiaa persiistä.
Eikka kehräs. Ja oli ilone.
Sitte se tarjoili suklaamunia silmäterilleen.
Olivatten onnellisii.
Voi luajan pyssyt ko mää tykkään pääsiäisest.
Ja lomast.
Kohti vappua.
Ja kesälomaa.
Munarikasta pääsiäistä T Eikka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti