Nii mialuusti ku Eikka tykkäilee kaike maailma somettelust ja juutuupeist sun muist aviiseist, ni ny noon kääntynee ihtiään vastaan.
Torjantaikaupoil Eika silmiin osu iltapäiväaviisin huutava lööppi opettajast, joka raivostui luakas.
Et iha simmottiis.
Oli Eikkaki kattonu sitä juutuuppiviteoo ni kaua kon hermo piti.
Sit ei kyenny enää,
Surumieli iski.
Minkä tähren ei oo tyäyhteisö osannu kahtua, ettei tuo ihmisparka jaksa enää tyässään yhtään sekuntiakaan ennää.
Minkä tähren se täti-inehmo ei älynnä poistua kannoiltaan siält luakast ku alko mennä isompiki palkokasvi syvälle hajustinelimeen.
Minkä tähren lähtiä sotisopasille maaliman kavalimman ylleisön kera: hormoonihuurusten teinie, jollei oo enää olt arvostust kysseist henkilöö kohtaan.
Eikka ihte aina vetäsöö kymmene kertaa henkeä, ennesko sannoo yhtäkääs mitään.
Myännettävä on, et ihmine soon Eikkaki. Joskus o hermo ollu kirreemmällä kon vanhanpiian nuttura, mikä se sit lieneekää tai jottai semmotiis.
Yhtenäki vuanna Eikka miätti tykönäns et kui sillai onkii nii haastava kaveri luakas. Alotti aamut aina Eikan härnäyksel.
Myähemmi saipi Eikka kuulla et kaveri oli vallan elämäntehtäväks ottant Eika härnäämise.
Selvittiinhän siittä.
Mut mut...syväl rintaäänel Eikka tahtoopi kolleekoitans muistuttaapi
Ennesko pinna katkee ja raakut harakkana juutuupis ja iltapäiväavviissien lööpeis, ni mäne ja juttele jolleki, soita aika työterveyyen piiriin ja sano et nyei pysty, mennee hermo.
Ei tarvia yrittää olla vilosohvian lisensaattia loppuun asti. eikä ees pinkiponkimaisteri.
Kon ei jaksa, ni pittää pysähtyy ja henkähtää.
Lepoa Tee Eikka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti