torstai 10. marraskuuta 2016

Kolumpo Eikka

Eikal o riittänt täl viikol sevverta vipinää, et hiki o meinant tulla hipiää usiamma kerra.

Noh.
Ensteks oli tuanoi oppilaihe esittelyhetki siä yyhooärräs, viä Eika eläkepäivän, mut oli mentävä.
No silleesti män helpol, et koko yyhooärrän väki tuntee jo entuuestaan Eikan erikoiset.
Ei minkää yllätys, kon näkyvätten ja kuuluvatten ympär kouluu.
Ja usein.
Hauskint ol se kon Eikka yritti kertua et kon oppilas x sitä ja y tätä, ja se yyhooärrän väki vaa hihittellöö, et juujuu, kyä myö tiietään.
Sitte piti viä piirrellä hualilomakkeesee kaike maaiilman rinkuloi, ei meinant paperi reuna riittää siin hommas...et silleesti...niinko...onneks o kaikil pilteil hommat hoios, ei tarvihe ennä aasta aloitella näihe pilttie kera.

Sit Eikka juttel neurotsykolookin kans tunnivverra. Sai hyvää miält ja palautet. Ei ihteellee, vaa piltil.
Eikkaki välil tuntus tarviittevan sit sykolookii, ihtiäns varte. Silleesti nii.

Sit selviteltihin varkautta. Martti- Einari ja Ville- Veikko olivatten viäneet tyttölöilt purukumiloit ja muistilappusii. Viäneet ne sit kolmannen poijjaan pulpettihin, jotta tämä olis syylline. Silleesti.
Vallan Kolumpoks heittäyty Eikka. Pomppa vaa puuttus. Paska auto ja koira ojjo.
Kolumpo kyä tiäs. Ja Eikka.

Sit oli poikain välil kauhee tappelu. Nii er poikien ko ne rosmot. Kolumpo siihen...eiku Eikka asjaa selvittämmään.
Kuulusteloo kaik ja haastattelloo siin. Muut tiätty ootteloo, kon erikoispetakookist tulkii Kolumpo. Ei etene opetus ei.

No selviski sit notta se mukiloihtija olikii mukiloint väärä kaveri. Pit lyyvä Miika- Petterii, mut olkii lyänt Mika-Perttii. Herra isä ja viis varista päällensä. Ja Kolumpo.
Sit pyysivätten poijjaat anteeks toisiltaa, kerta se toinen mukiloitsi lyyvä täräytti tieteskii takas.
Ei tarvint ko Kolumpon, eiku Eikan siihen selevitysmiäheks.

Sit viä ol huanoo käytöst ja rumasanasuutta. Kolumpo, eiku Eikka siin sit polliisina kertuupi hyvän käytöksehen kukkasja ja kui pittäs olla sillee ihmisittäi toisillee, eikä rumasti räävitellen huuvella pahalla äänellä.

Ny istuupi Kolumpo, eiku Eikka sohval ja pyörittellöö silmiä. Onneks o pystyvammase torjantai
Kyä Kolumpo, eikus Eikka tiätää.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti